Windows 11 käyttöjärjestelmän käyttämisestä vanhemmalla tietokoneella

Totuus on, että vaikka Microsoft ei suosittele Windows 11:n asentamista koneisiin, jotka eivät täytä kaikkia vaatimuksia, se ei myöskään varsinaisesti estä sitä. Pienellä lisävaivalla – esimerkiksi käyttämällä sopivalla tavalla valmisteltua asennusmediaa ja ohittamalla tällä tavoin laitteistovaatimustarkastukset – Windows 11:n saa toimimaan useimmissa iäkkäämmissäkin laitteissa täysin moitteettomasti. Alla video, jonka olen tuottanut yhdestä helpoimmista menetelemistä (Rufus-menetelmä) asentaa Windows 11 vanhemmalle tietokoneelle. Muistakaa ottaa tärkeät tiedostot, kuten kuvat ensin varmuuskopioina talteen joko pilvipalveluun tai erilliselle kovalevylle.

Joku voi miettiä, onko turvallista käyttää Windows 11 käyttöjärjestelmää laitteistolla, joka ei täytä kaikkia sen vaatimuksia. Tähän kysymykseen on itse asiassa helppo vastata.  Jos olet kokenut pärjääväsi Windows 10 tasoisen turvallisuusvarustelun kanssa, onneksi olkoon, pärjäät myös Windows 11 kanssa. Vanhemmalla laitteistolla Windows 11 ei pysty hyödyntämään uusimpia lisäominaisuuksiaan (lähinnä TPM 2.0 -turvapiirin käytön osalta). Muutoin, Windows Security ja kaikki muut turvallisuuteen liittyvät päivitykset ja ominaisuudet toimivat täysin samalla tavalla kuin ne toimivat tällä hetkelläkin laitteellasi, jolla todennäköisesti Windows 10 käyttöjärjestelmää tällä hetkellä hyvillä mielin ajelet.

Monien pöytätietokoneiden kohdalla TPM 2.0 -turvapiirin asentaminen jälkikäteen on myös mahdollista. Näin ollen, jopa puuttuvat turvallisuusominaisuudet on mahdollista saada käyttöön. Tällaisessa tilanteessa voisi olettaa tietokoneen jo olevan täysin Windows 11 yhteensopiva niin, että käyttöjärjestelmän asennus onnistuisi ilman mitään ylimääräisiä temppuja. Valitettavasti Microsoft on yleislaatuisten laitteistovaatimusten lisäksi päätynyt rajoittamaan laitteistoa myös yksinkertaisesti sen iän perusteella sulkien tietyt alustat virallisen tuen ulkopuolelle. Tämä koskee myös tietokoneita, joihin muut laitteistovaatimukset saataisi edullinen TPM 2.0-piiri hankkimalla käyttöön ainakin lähtökohtaisesti. Joillekin käyttäjille TPM 2.0-piirin hankkiminen voisi kuitenkin tuoda lisäarvoa vaikka se ei tuokaan Microsoftin siunausta Windows 11 laitteistovaatimuksien osalta. Hyvänä esimerkkinä tästä on pelaajat, jotka tahtoisivat edelleen päästä pelaamaan suosittuja online-pelejä, kuten Valorant tai League of Legends. Nämä pelit hyödyntävät syvälle käyttöjärjestelmän ytimeen ylettyvää huijauksenestojärjestelmää, johon syystä tai toisesta ohjelmistokehittäjät ovat koodanneet, että mikäli pelaajalla on Windows 11 käyttöjärjestelmä asennettuna, tämän on pystyttävä myös käyttämään TPM 2.0-moduulia tai tämä ei pääse enää pelaamaan lainkaan. Samaan kastiin osuu myös Valven supersuositun Counter-Strike 2-pelin pelaaminen FACEIT-kolmannen osapuolen palvelimilla. FACEITin huijauksenesto tekee nimittäin tasan samalla tavalla havaitessaan pelaajan käyttävän Windows 11 käyttöjärjestelmää. Alla video, jolla testaan mitä tapahtuu, kun TPM 2.0-moduuli asennetaan jälkikäteen tietokoneelle. Tech-Pajalta voi pyytää kyseistä palvelua, jos näyttää omaan silmään sellaiselta, mitä toivoisi, mutta ei oikein ilkeä koskea rautaan tällä tasolla.

SER-jätekatastrofin uhka

Windows 11 laitteistovaatimusten kovuus on tosiaan ennenkuulumatonta. Samalla tilanne aiheuttaa maailmanlaajuisen SER-jätekatastrofin riskin, kun vielä käytössä olevaa tietotekniikkaa tullaan epäilemättä myös valitettavasti hävittämään massoittain. Toivoa sopii, että mahdollisimman moni ehtii sisäistää, että Windows 11 tuen päättyminen ei tarkoita automaattisesti tekniikan täydellistä käyttökelvottomuutta - ei lähellekään. On luonnollista, että ajan myötä tekniikka rapistuu ja vanhuuttaan hajoaa ja päätyy SER-jätteenä kierrätykseen. Niin kutsutun luonnollisen poistuman myötä tämä kuitenkin tapahtuu asteittain ja kierrätysjärjestelmät on oletettavasti rakennettu nykyistä rytmiä silmällä pitäen. Jos yhtäkkiä jopa sadat miljoonat tietokoneet tulvivat yhtä aikaa kierrätyskeskuksiin, voi tilanteella olla ennennäkemättömiä vaikutuksia. Tietotekniikan valmistuksessa käytetään harvinaisia jalometalleja ja maametalleja, joiden kierrättäminen uusiokäyttöön vaatii osaamista ja teknologiaa ja väärin kierrätettynä ilmaan vapautuu vaarallisia toksiineja ja käyttökelpoisten harvinaisten materiaalien talteenottoaste oletettavasti pienenee. Jo nykyisillä SER-romun määrillä jätettä on päätynyt virallisten jälleenkäsittelyjärjestelmien ohi mm. Euroopan alueella, Suomessakin. Ymmärrettävästi Microsoftia ei voida suoraan pitää vastuunkantajana siitä, jos ihmiset päättävät luopua toimivista laitteista Miucrosoftin liiketoiminnallisten päätösten seurauksena, mutta olisi tähän ollut helppo ratkaisu tarjolla Microsoftillekin: pitää Windows 11 saavuttevana myös iäkkäämmällä teknologialla tiedottaen, että kaikki sen turvaominaisuudet eivät ole käytettävissä. Tällä menetelmällä välttyisimme varmasti tietokoneiden joukkotuholta, joka nyt nurkan takana kummittelee ja konevanhukset saisivat viettää arvoisensa elon ehtootaipaleen ja poistua käytöstä luonnollisen kierron mukana ajan myötä.

Hasta la vista Microsoft!

Kaiken tämän sisäistettyään moni käyttäjä saattaa tulla lopputulemaan: Microsoft ei ilmiselvästi enää kaipaa käyttäjiä käyttöjärjestelmälleen, kun tekee tästä kaikesta näin vaikeaa. Linux voi aidosti olla järkevä vaihtoehto useille käyttäjille. Etenkin arkisissa tietokoneenkäyttötarpeissa Linuxin kanssa voi pärjätä yllättävän hyvin tottumatonkin käyttäjä. Onpa tullut omalle äidillekin muutamaa Linux-distroa asennettua käyttöön, kun hänellä oli iäkäs kone vielä männä vuosina käytössä. Äitee pärjäsi hyvin ja yllättävän minimalistisella avuntarpeella minulta enää sen jälkeen kun olin koneen asentanut valmiiksi.

Linux Mint on hyvä esimerkki siististä ja helppokäyttöisestä käyttöjärjestelmästä, mihin on suhteellisen helppo siirtyä Windowsin käytöstä jopa kylmiltään.

Omat Linux-kokeilut ovat lähinnä rajoittuneet uteliaisuuden tunteen tyydyttämiseen ja päättyneet lopulta siihen, kun ei siellä pelaaminen ole oikein ottanut onnistuakseen. Linuxiin pohjautuva pelikone on tänä päivänä jo kuitenkin ihan tosissaan varteen otettava käsite toisin kuin silloin kun itse olen viimeksi Linuxia ajanut pidemmälti. Valven Steam Deck-laitteille alunperin suunniteltu SteamOS on ollut hedelmällinen hanke pelaamisen kannalta koko Linux-ympäristöä ajatellen. Valven SteamOS:lle kehittämä Proton-yhteensopivuusrajapinta nimittäin mahdollistaa melko suoraviivaisesti Windowsille julkaistujen pelien toimimisen Linuxissa. Täysin rajoituksettomasti ei vieläkään pääse valitettavasti Linuxissa pelaamaan, sillä esimerkiksi useat online-pelien huijauksenestojärjestelmät eivät toimi näiden ohjelmistokehittäjien päätöksistä johtuen Linuxin puolella. Esimerkiksi supersuosittua Fortniteä ei pääsisi Linuxilla pelaamaan ainakaan vielä. Fortniten kohdalla pohjalla on ymmärtääkseni nimenomaan liiketoimintastrategiaan pohjautuva päätös (Epic Games ei oikein tykkää, jos kilpailijan alustalla pääsisi pelaamaan heidän kultakaivostaan). Jos riittävän moni pelaaja päätyy Linuxin puolelle niin, että myös uppiniskaisimmatkin peliyhtiöiden päättäjät sen huomaavat, teknologiset esteet häviävät kyllä vikkelään Linux-pelaamisen tieltä. Jos haluat antaa Linuxille mahdollisuuden ja olet pelaaja, voin jo lyhyen testauksen perusteella suositella Linux Bazzite -käyttöjärjestelmää, joka tuntui jo asennuksesta lähtien suhteellisen virtaviivaiselta. Steam on valmiina asennuksessa mukana, mutta sieltä pitää silti käydä asetuksista laittamassa Proton-rajapinta päälle, joka on oletuksena pois päältä (muistakaa tämä!).